Marianne Cedervall - Varjo yössä (Mullvaldsin murhat, osa 1)

 

Marianne Cedervall - Varjo yössä (Otava, 2023) s. 304

Alkuteos: "Av skuggor märkt", suom. Riie Heikkilä

⭐⭐⭐

Marianne Cedervallin Mullvaldsin murhat-kirjasarjan aloitusosa Varjo yössä oli itselle todella positiivinen yllätys, sillä tämän helpompaa jännityskirjaa en ole aikoihin lukenut. Tykkäsin todella paljon Gotlannin maalaiselämästä, kyläläisten yhteisöllisyydestä ja pinnan alla olevista muhkeista salaisuuksista, jotka niin idyllisen kylän ympärille oli punoutuneet.

Tarina alkaa siitä, kun opettajan virasta eläkkeelle jäänyt Anki päättää ostaa hevostilan ja karistaa Tukholman pölyt jaloistaan. Yksin Anki ei isolle tilalle aio muuttaa, sillä hänen tarkoituksensa on ostaa kaksi islanninhevosta. Varsin pian muuttonsa jälkeen alkaa kylässä tapahtua, ensin vakavan myrkytyksen uhriksi on joutunut naapuritilan hevonen löytyy Ankin tallista ja eipä niiltä piharakennuksiin kätketyiltä ihmisruumiiltakaan vältytä.

Kuten jo arvata saattaa muualta muuttanut Anki on kyläläisten mielestä ainoa oikea syyllinen. Kun paikallinen poliisi vitkuttelee ja ratkaisua ei tunnu löytyvän, päättää Anki alkaa ratkoa asiat itse ja houkuttele avukseen naapurinsa, joka sattuu sopivasti olemaan eläkkeelle jäänyt rikoskomisario. 

 ***

Siis täydellistä "cozy crime"-hömppää sunnuntai-iltaan. Kirjan luin yhdessä illassa, pidin maalaiskylän kesäisestä miljööstä ja tunnelmasta. Kirja sai kuitenkin vain kolme tähteä, sillä juoni oli välillä todella epäuskottava ja muutama kohta ärsytti itseä todella paljon. Juoni muutoin sujui mukavasti ja ilman turhaa jaarittelua.  Pidän siitä, ettei asioita jäädä liikaa pyörittelemään ja voivottelemaan pitkittääkseen lopputulosta, tässä sellaista fiilistä ei tullut. 

Varasin jo seuraavan osan kirjastosta. Helmet-lukuhaaste 2025: merkitsen tämän kohtaan 12. "Kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo". 

***

Ihania helmikuun pakkaspäiviä! 

- Julia

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Norjalaisen Ingeborg Arvolan Ruijan rannalla-sukutrilogian ensimmäinen osa: Jäämeren laulu sijoittuu 1800-luvulle, kaunis ja nuori Priita-Kaisa Seipäjärvi päättää lähteä paremman elämän toivossa kohti Finnmarkia, Norjan Pykeijaa ja sen valtaisaa turskasta kiehuvaa merta. Matkaan lähdetään hiihtäen ja poron ahkioon on pakattu vähäinen omaisuus, matkaseuranaan muutama tuttu ja Priitan kaksi lasta.

Priitalla on myös kiikarissa löytää naimaton kalastaja - mielellään sellainen, joka olisi komea, hyvä laulamaan ja omistaisi velattoman veneen, poikien olisi hyvä saada kasvaa ehjässä perheessä, omassa kalastajatorpassa ja pöydässä olisi tarjolla edes joskus lämmintä lohisoppaa ja piimää. 

Mutta näihin kriteereihin ja Priitan tunteisiin vastaakin matkan varrella tavattu ison tilan isäntä, joka on vihitty mies toiselle naiselle. Tuoreessa muistissa on vieläkin kirkon langettama häpeärangaistus suhteesta ukkomieheen ja avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, jonka hän suorittaa koko kirkkokansan edessä kotikylänsä kirkossa. Sen muisteleminen tekee kipeää, häpeä nostattaa edelleen punat poskille.

Kaunis, katseita kääntävä eloisa nainen, joka saisi kenet vaan haluaisi miehekseen. Päättää valita naimisissa olevan Askan Mikon ja luvassa on vaikeita valintoja, eikä käräjiltäkään vältytä, mutta voittaako rakkaus kaiken vai palaako mies takaisin kotiin vihityn vaimon luokse.

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu (Gummerus, 2024), s. 368

alkuteos: Kniven i ilden, suomennus: Aki Räsänen

⭐⭐⭐⭐

***

Kirjassa kuvailtiin hienosti myös taikauskoa ja parantajan taitoa, sellaista mitä tänä päivänäkin vielä täällä pohjoisessa on. Ei ole ollenkaan tavatonta, että pienille olennoille annetaan vaikkapa puuroa tai maitoa, jotta he pysyivivät hyvällä tuulella ja estäisivät tapahtumasta jotain ihan kamalaa. Tai joku kylän parantaja tietää millä luonnon rohdoilla ja vippaskonsteilla saadaan mikäkin vaiva parannettua.

Kirjan alku on todella mielenkiintoinen, juoni soljuu hienosti eteenpäin. Tapahtumien ja paikkojen kuvauksia lukiessa voit kuvitella itsesi juuri siihen hetkeen sivustakatsojan rooliin. Mutta draamaa ei tästä juonesta puutu, sillä edessä on todella mutkikkaampi taival, jota ei osaa odottaa.

Todella upea lukukokemus kaikkinensa. Odotan innolla seuraavaa osaa, joka on jo nyt julkaistu Norjassa.

Sijoitin kirjan Helmet-lukuhaasteeseen 

50.) Kirjaa suositteli minulle kirjaston työntekijä.

***

E-kirjasto ja ensimmäinen lainauskerta ( Freida McFadden: Eristysvanki )

 

Meille, Lapin kirjaston asiakkaille avattiin 1.1.2025 mahdollisuus päästä lukemaan ja kuuntelemaan E-kirjaston aineistoa. Aiemmin meillä on ollut käytössä vain Pohjoisen eKirjasto, joten valikoiman laajeneminen kuntien yhteiseen E-Kirjastoon on todella ilon ja juhlan aihe!

Ja kyllä voin sanoa varmasti kaikkien meidän syrjäseudulla asuvien puolesta, että tämä on enemmän kuin tervetullut mahdollisuus saada kirjastoaineistot kotiin. Itse toki asun kuitenkin lähellä kirjastoa, mutta ajattelin kyllä omille vanhemmilleni tätä asiaa lähteä pikkuhiljaa opettamaan. Myöskin monet kauempana kuntakeskuksista asuvat tulevat tästä vielä suuresti hyötymään. 

***

Testasin sovelluksen toimivuutta ja silmiini osui itselleni uusi kirjailijatuttavuus, Freida McFadden ja koska olen sellainen "hakukonehiiri" niin tutustun aina uusiin nimiin vähän ehkä liiankin perusteellisesti ennen lukupäätöstä. Yllätyin kuinka paljon hän on jo ehtinyt kirjoittaa, pääosin juuri niitä psykologisia trillereitä, joita voisin lukea loputtomiin. Ja minä löydän hänet vasta nyt!

Vaikka kaikkien kehuma ja lukusuosituksia saanut Kotiapulainen oli jo lainassa niin ei tämä Eristysvanki mikään huono valinta ollut.

Freida McFadden - Eristysvanki (Otava 2023), s. 302

Alkuperäinen teos: The inmate

suom. Jussi Tuomas Kivi

⭐⭐⭐⭐

   

Brooke Sullivan on nuori yksinhuoltajaäiti, jonka vanhemmat ovat hiljattain menehtyneet äkillisesti auto-onnettomuudessa. Palattuaan takaisin vuosien jälkeen kotiin, Brooke saa työpaikan korkeimman turvallisuusluokan vankilasta, jossa hänelle on annettu tiukat säännöt: "Älä paljasta mitään henkilökohtaisia asioita, kohtele vankeja kunnioittavasti - äläkä ikinä hankkiudu hyviin väleihin vankien kanssa".

Brooken lukioaikainen rakkaus, pahamaineinen murhamies Shane Nelson istuu samassa vankilassa elinkautistaan. Molemmat tietävät, että juuri Brooke on todistajanlausunnollaan passittanut miehen telkien taakse loppuelämäkseen. Mutta voiko Shane sen unohtaa?

***

Tästä alkuasetelmasta lähtee todella taidokkaasti tehty tarina, joka imaisee mukaansa aivan täysin. Eristysvanki on todella juonikas, kostonhimoinen ja yllättävä. Yhdessä hetkessä kuvittelin  tietäväni miten tarina päättyy, kuka on syyllinen - kuka syytön, mutta sitten kuitenkin päädyin epäilemään kaikkia kirjan henkilöitä vuorollaan ja jo puolen välin tienoilla olisin pamauttanut kaltereiden taakse jokaisen vastaantulijankin, jos olisi vain ollut mahdollista. Mutta koko paletti oli jo käännetty nurin ja olin taas lähtöruudussa.

Kirja eteni käsissäni vauhdilla, en malttanut laskea sitä käsistäni ennen kuin syyllinen on selvillä ja kaikki johtolangat selvitetty. Ja niinhän siinä kävi, että ei minusta ainakaan mitään salapoliisia tule. Olin aivan hakoteillä koko ajan, sillä kirja loppui aivan täysin erilailla kuin minä sen mielessäni olin kuvitellut.

Lämpimät suositukset ja ansaitut 4 tähteä! 

Julia  

 

Inkku Kärkkäinen: Kierrätystä ja kirsikankukkia

(Myllylahti 2024)

Inkku Kärkkäinen: Kierrätystä ja kirsikankukkia (2024, 307 sivua)

"Toisen kaaos on toisen leipä. Minna Mattila on ammattijärjestelijä, joka saa asiakkaiden tavaraa pursuavat kodit ojennukseen. Mutta miten on 36-vuotiaan Minnan oman elämän laita? Onko hyvin organisoidussa sinkkuarjessa Punavuoressa tilaa rakkaudelle?"

Ja mitä tapahtuu, kun asiakkaaksi saapuu komea minimalisti, jonka tavoite on omistaa vain 100 tavaraa. Onnistuuko Minna tehtävässään, vai onko vihdoin tullut aika karsia omassa elämässä tilaa romantiikalle?

Ihan täydellinen kesäkirja, mutta sopii myös näihin helmikuun pimeisiin iltateehetkeen!

***

Inkun esikoisromaanin nappasin mukaan kirjaston palautettujen kirjojen vaunusta ihan vain kannen perusteella. Kirjaa lukiessani tunsin samaistuvani kiireiseen arkeen, tavarakaaokseen ja oman tilan etsimiseen.

Kirjan juoni meni mukavan verkkaisesti eteenpäin, asioita ei jääty jankkaamaan "sivutolkulla". Tarina oli viihdyttävä, vaikkakin vähän pystyi arvelemaan ennalta tapahtumia, se ei minua oikeastaan haitannut.

Peruin ajatukseni täysin siitä, että onkohan tämä nyt vain sitä KonMarittamista ja SPR-konttiosastoa. Ei todellakaan kaukana siitä! 

***

Kirjasarjan seuraava osa ilmestyy jo maaliskuussa 2025, Kirsikankukkia 2: Lupauksia ja lumpeenkukkia Olenkin sen jo laittanut lukulistalle odottelemaan kesää ja lämpöisiä kesäiltoja rantalaiturilla lukien.  

Lämpöisin terveisin Julia

Camilla Davidsson - Pikkuinen unelmien kaksio

Pitkästyttävän tammikuun jälkeen huomasin kaipaavani jotain todella kevyttä ja viihdyttävää luettavaa, ei mitään liian pitkää ja vaativaa. Tutkin kirjaston hyllyjä ja sattumalta osuin tämän kirjan kohdalle. Kansi oli houkutteleva, nopeasti vilkaistuna luvattiin syvällistä,  romanttista feelgoodia 320 sivun verran. Oi kyllä, juuri sitä mitä tähän hetkeen etsinkin!

Camilla Davidsson - Pikkuinen unelmien kaksio (Into 2023)

Alkuperäinen teos Liten två med potential

Suomentanut Sirpa Parviainen

Kansi: Laura Noponen

"Pikkuinen unelmien kaksio on valloittava romaani, joka liikkuu vilkkaan Stureplanin ja idyllisen Taalainmaan, toivon ja epätoivon välimaastossa. Se kertoo uskalluksesta, jota vaatii ottaa harppaus kohti unelmia ja oikeasti merkityksellisiä asioita elämästä."

Sofia työskentelee pankissa nuorempana analyytikkona yritysrahoituksen puolella, pitkä seurustelusuhde hyvässä asemassa olevan Oliverin kanssa on vuosien varrella muuttunut nihkeäksi. Aikaa ja kiinnostusta ei tunnu löytyvän parisuhteelle, sillä Sofia mielellään purkaa kaikki energiansa työhön. Mieltä painaa myös vanhempien ero, hankala isäsuhde ja näiden mukana paljastuvat kipeät salaisuudet.

Sofia päätyy ostamaan oman unelmiensa kaksion, jossa remontin tarvetta on rutkaasti. Urakoitsija lähettää remonttimieheksi ärsyttävän Arvidin, joka pistää nenänsä Sofian mielestä ihan liikaa kaikkeen. 

Yksityiselämän kiemuroiden ja työkuvioiden kasaannuttua alkaa uupumuksen oireet lyödä kapuloita rattaisiin ja ei se rakkauselämäkään kovin ruusuista ole. 

***

Kirjan edetessä aloin miettimään, että lopputuloksen arvioimiseen ei tarvitse olla kovin erikoistunut ennustamiseen tai etsiä pölyttynyttä kristallipalloa vaatekaapin uumenista. Kirjassa oli paljon hyviä kiinnostavia käänteitä ja juoni soljui mukavasti eteenpäin, vaikka mutkiltakaan matkassa ei tässäkään tarinassa voida välttyä. Jo alkumetreillä kirjan lopputulos oli jo aavistettavissa todella hyvin.

Pikkuinen unelmien kaksio on kirjoitettu samaistuttavan arkiseksi tarinaksi, mutta samalla siinä oli kohtia, joissa mietin voiko oikeasti aikuisten ihmisten suhtautuminen joihinkin asioihin olla noin vähättelevää ja jopa vitsailevaakin. Korviini särähti kuinka esimerkiksi erot ja pettämiset kuitataan hanskaa heilauttamalla, melkeinpä "hällä väliä"-tyyliä. 

Kyllähän tämän kirjan luki, mutta ihan omaa mieleen tämä ei kuitenkaan ollut. Viihdettä on monenlaista kirjamaailmassa, mutta tästä en sellaista löytänyt (tai se ei yltänyt sille tasolle). Se jos mikä harmitti, koska potentiaalia tässä olisi voinut olla paljon parempaankin. 

***

Ihanaa alkanutta viikkoa! On taas maanantai, kirjaston kirjavarauksia napsahteli sähköpostiin, joten suuntaan seuraavaksi ihanan raikkaaseen talvisäähän nauttimaan auringosta.

Kiva, kun poikkesit uudessa blogissani. 

- Julia

 

Tervetuloa Viherniitylle!

Ensimmäinen lyhyt postaukseni. Jännittävää, tästä se bloggaaminen alkaa!

Viherniityn Julia-blogissa kirjoitan enimmäkseen kirjoista, lukemisen ilosta ja vähän muustakin. Aihetta en ole lähtenyt rajaamaan juuri tiettyyn aiheeseen, koska ajatukseni varmasti poukkoilevat kirjojen kiehtovasta maailmasta vaikkapa perheen arkisiin hetkiin.

Olen Julia, Itä-Lapin järvimailla asusteleva lukemiseen aivan täysin höyrähtänyt 36-vuotias äiti-ihminen. 

Blogini on sen verran vielä uunituore ja opettelen käyttämään alustaa, mutta kyllähän tämä tässä pikkuhiljaa valmistuu. Klikkaa ihmeessä blogi jo nyt seurantaan ja vinkkaa kaverillekin.

Kiva, kun poikkesit <3

- Julia